Lajiesittely
Taidon juuret ovat Japanissa. Lajin kehitti japanilainen Sheiken Shukumine (1925-2001) joka loi ensin uuden karatetyylin Gensei ryu karate do:n. 20 vuoden kehittelyn jälkeen kuitenkin syntyi kokonaan uusi taistelumuoto, taido. Suomeen taido saapui vuonna 1972 ja seurojen lisääntyessä perustettiin Suomen Taidoliitto vuonna 1981. Taido tarkoittaa suomeksi käännettynä vartalon tietä.
Taidoa kuvaavia käsitteitä ovat mm. liikkuminen, kolmiulotteisuus, luovuus ja monipuolisuus. Taidossa pyritään liikkumisen avulla kontrolloimaan vastustajaa ja hakemaan paikkaa omille tekniikoille. Yllättävyyttä ja näyttävyyttä lajiin tuovat tekniikat, joiden voimantuotossa hyödynnetään akrobatiaa kuten kärrynpyöriä, kuperkeikkoja ja voltteja. Akrobatia tuo yhdessä hyppyjen kanssa liikkeisiin kolmannen ulottuvuuden. Taidoharjoittelussa teknisen osaamisen lisäksi korostuu luovuus ja soveltaminen, joita lajin kehittäjä on opetuksessaan korostanut.
Taido on puolikontaktilaji, jossa iskut ovat hallittuja ja kohdistuvat pääasiassa keskivartaloon – pääkontaktia lajissa ei ole. Harjoittelu on vaativaa ja opettaa kärsivällisyyteen – harrastaja kehittää itseään kokonaisvaltaisesti niin fyysisesti kuin henkisestikin. Laji ei ole suoraviivaisesti itsepuolustusta, vaan kyseessä on hyvin liikkuva taitolaji, jonka tekniikat perustuvat vartalon akseleiden hyödyntämiseen voimantuotossa. Taidotekniikoissa esiintyy yleensä samanaikaisesti hyökkäys ja puolustus, jolloin tekniikka itsessään sisältää väistön ja välittömän vastatekniikan.
Harjoituksissa eri-ikäiset ja kokoiset harjoittelevat pääasiassa keskenään. Taidoharjoittelu kehittää mm. yleiskuntoa, koordinaatiota sekä tasapainoa. Harjoituksissa treenataan perusliikuntataitoja, tekniikoita, liikkumista (unsoku), akrobatiaa sekä kontaktia ja harjoittelu toteutetaan useimmiten yksin tai parin kanssa. Laji sopii niin kuntoilijalle kuin tavoitteellisesta urheilustakin kiinnostuneelle ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tavoitteet määrittyvät yksilöiden mukaan harjoittelun lomassa.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 30 taidoseuraa. Suomen Taidoliitto ry on kaikkien Suomen taidoseurojen kattojärjestö ja se kuuluu Suomen Liikunta ja Urheiluun ja Nuoreen Suomeen. Taidoliitto palvelee jäseniään mm. järjestämällä koulutuksia ja leirejä sekä hoitamalla tarviketilauksia ja lisenssiasioita.
Lisätietoja ja laajempi kuvau Suomen Taidoliiton sivuilta.
Seuran historiaa
Elokuussa 1992 perustettiin budoseura Sandokain hallituksen ylimääräisessä kokouksessa taidojaosto. Jaoksen perustamisen takana olivat järvenpääläistaidokat Timo Piiroinen ja Jyrki Inkinen. Liittyessämme vuonna 1979 perustetun Sandokain rivistöön seuran muina lajeina olivat aikido, karate, judo, ja taijiquan. Nykyisin aktiivina lajeina taidon lisäksi ovat jäljellä aikido, karate ja taijiquan.
(Historiaa päivitetään)
Kuvaus nykyisestä toiminnasta
Sandokain taidojaoksen hallitus huolehtii seuran pyörimisen kannalta välttämättömistä asioita kuten harjoitustilojen varauksista, vetovuorojen järjestelystä, näytösten ja toiminnan suunnittelusta jne.
Sandokain seura-aktiivit ovat olleet aktiivisesti mukana myös Suomen Taidoliitto Ry:n toiminnassa ja seuran perustaja Timo Piiroinen onkin toiminut Suomen Taidoliiton puheenjohtajana. Katja Alakotila on toiminut liiton jäsenlehden päätoimittaja, Henrika Ylirisku on jäsenlehden nykyinen taittaja ja Essi Pelttari yksi toimittajista kuten Katjakin. Seuran juniorivastaava Riina Meriläinen toimii parhaillaan liiton nuorisovastaavana ja siten myös taidoliiton hallituksessa. Sandokain Taido Core-vetäjä Marko Meriläinen puolestaan toimii tällä hetkellä Taido dan-yhdistyksen sihteerinä. Riina ja Essi ovat myös useampana vuonna ohjanneet junioreita kamppailulajien yhteisellä Suurella Budoleirillä Tampereen Varalassa!
Seuran toiminta ulottuu myös kotisalin ulkopuolelle, kun seuran jäsenet ottavat osaa liiton tapahtumiin kuten kilpailuihin, leireille ja koulutuksiin tai järjestävät yhteistä hupitoimintaa. Yhdessä on lähdetty esimerkiksi pulkkamäkeen tai saunomaan ja tutustuttu japanilaiseen ruokakulttuuriin tai erilaisiin kamppailulajeihin. Yhteishenki on vahva ja jäsentensä voimin seura on ollut näkyvillä myös kaupungin liikuntatapahtumissa tarjoten kokeilumahdollisuuksia ja lajinäytöksiä. Viime vuosina seura on ottanut tavakseen järjestää myös ikioman kesäisen leirin Hotto Kampun!
Kilpailutoiminta
Taido kilpailumuotona koostuu pääasiassa ottelusta (jissen) sekä liikesarjasta (hokei). Seurat mittelevät vuosittain myös joukkuelajien Suomen mestaruuksista. Joukkuelajeja ovat dantai hokei, jossa liikesarja suoritetaan mahdollisimman samanaikaisesti ja yhteneväisesti viisihenkisen joukkueen kesken, dantai jissen eli joukkueottelu, jossa eniten voittoja tai pisteitä saavuttanut joukkue voittaa sekä tenkai eli ennalta suunniteltu näytöstyyppinen ottelu, jossa yksi henkilö voittaa viisi vastustajaa. Taidokilpailuissa ei ole painoluokkia.
Kilpailukausi starttaa vuosittain tammikuussa cup-kilpailuilla ja huipentuu keväällä SM-kilpailuihin. Kansainvälisiä arvokilpailuja lajissa järjestetään joka toinen vuosi. Sandokain taidojaosto on ottanut järjestääkseen myös useampaan otteeseen Kerava-cup –kilpailut.
Lisätietoja taidokilpailuista löydät täältä.
Suomi on menestynyt maa arvokilpailuissa. Huipputason kilpailua pääset pian seuraamaan läheltä, sillä seuraavat taidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Helsingissä kesällä 2013!
MM-2013 videot ja lisätietoja tulevista kilpailuista löydät kilpailujen virallisilta sivuilta.
Seuran menestys arvokilpailuissa
Seuran jäsenistä on kautta aikojen löytynyt aktiivisia kilpailijoita, jotka ovat menestyneet myös arvokilpailuissa. Seuran menestystä eri kilpailuissa on ollut mahdollista seurata mm. Keski-Uusimaa paikallislehdestä. Lisäksi niin aikuiset kuin juniorijäsenetkin ovat kartuttaneet seuran mitalisaalista myös lukuisissa cup-kilpailuissa.
Seuran jäsenten mitalit arvokilpailuissa:
(Listaa päivitetään)
Tarina taidomerkistä
Eletään vanhassa Kiinassa. Asekauppias kaupittelee aseitaan huutaen: ”Tulkaa ostamaan aseita, tulkaa ostamaan aseita. Minun aseeni ovat parhaita, ne ovat voittamattomia”. Eräs kiinalainen vanhus aikansa tätä kuunneltuaan halusi nähdä, pitivätkö asekauppiaan puheet paikkansa. Vanhus sanoi: ”Kauppias, haluan nähdä pitävätkö lupauksesi aseiden voittamattomuudesta paikkansa, laitetaan aseet kokeeseen”.
Asekauppias suostui vanhuksen esittämään kokeeseen, ja keihäs ja kilpi pantiin vastakkain. Keihäs kyllä läpäisi kilven, mutta myös keihäs vahingoittui pahoin. Lopputuloksena asetestissä oli, että kumpikaan aseista ei ollut voittamaton.
Tästä tilanteesta on myös taidomerkin kuvio. Keihään ja kilven risteyskohdassa olevan ympyrän sisällä oleva japanilainen kirjoitusmerkki (tai) symboloi yhteistyötä. Teknisessä mielessä tarinan opetus on, että hyökkäys tai puolustus ei yksinään riitä, mutta yhdessä ne ovat tehokkaat.
Kilpi = puolustus
Keihäs = hyökkäys